1. Kain

1. Moos. 4:1–16

1Mies yhtyi vaimoonsa Eevaan, ja Eeva tuli raskaaksi ja synnytti Kainin. Eeva sanoi: ”Minä olen Herran avulla saanut poikalapsen.” 2Sitten hän synnytti Kainille veljen, Abelin. Abelista tuli lammaspaimen ja Kainista maanviljelijä. 3Kerran Kain toi Herralle uhrilahjaksi maan satoa, 4ja Abel toi lampaidensa esikoiskaritsoja ja niiden rasvaa. Herra katsoi suopeasti Abeliin ja hänen uhriinsa, 5mutta Kainin ja hänen uhrinsa puoleen hän ei katsonut. Silloin Kain suuttui kovin ja hänen katseensa synkistyi. 6Herra kysyi Kainilta: ”Miksi sinä suutuit ja katselet synkkänä maahan? 7Jos teet oikein, voit kohottaa katseesi, mutta jos et tee, on synti ovella vaanimassa. Sinua se haluaa, mutta sinun on pidettävä se kurissa.” 8Kain sanoi veljelleen Abelille: ”Lähde mukaani.” Mutta kun he olivat kulkeneet jonkin matkaa, Kain kävi veljensä Abelin kimppuun ja tappoi hänet. 9Silloin Herra kysyi Kainilta: ”Missä on veljesi Abel?” Kain vastasi: ”En tiedä. Olenko minä veljeni vartija?” 10Herra sanoi: ”Mitä oletkaan tehnyt! Etkö kuule, kuinka veljesi veri huutaa minulle maasta? 11Nyt olet kirottu etkä voi jäädä tänne, sillä tämän maan oli avattava suunsa ja otettava vastaan veljesi veri, jonka sinä vuodatit. 12Kun koetat viljellä maata, se ei enää ruoki sinua, vaan sinun on harhailtava kodittomana ja pakolaisena maan päällä.” 13Kain sanoi Herralle: ”Syntini rangaistus on minulle liian raskas kantaa. 14Kun sinä nyt karkotat minut tältä seudulta, minä joudun pois kasvojesi edestä. Minun on harhailtava kodittomana ja pakolaisena maailmalla, ja silloin kuka hyvänsä, joka minut kohtaa, voi tappaa minut.” 15Mutta Herra sanoi hänelle: ”Ei, vaan kostettakoon seitsenkertaisesti sille, joka tappaa Kainin.” Ja Herra pani Kainiin merkin, ettei kukaan, joka hänet kohtaa, tappaisi häntä. 16Niin Kain lähti pois Herran kasvojen edestä ja asettui asumaan Nodin maahan Eedenin itäpuolelle.

Taustaa

Synti on hepreankielisen alkutekstin mukaan ”kuin hirviö”, se ”makaa rakastuneena ovesi takana, valmiina viettelemään”. Syntiinlankeemuksen seurauksena synti oli astunut ihmisen elämään, esim. maan hedelmättömyyden, pakolaisuuden ja kuoleman pelon muodossa. (Vrt. Room. 3:23–24, Room. 7:14–25)

Miksi Jumala ei hyväksynyt Kainin uhria? Tätä ei kerrota tekstissä suoraan, mutta voidaan olettaa, että uhrien antamisesta oli annettu ihmiselle ohjeet.

Teksti osoittaa, miten tärkeää on puhuminen. Ihminen ei ole eläin: eläimet on luotu toimimaan viettiensä varassa, mutta ihminen pystyy hillitsemään tekojaan.