2. Moos. 3:1–10

1Mooses paimensi appensa Jetron, midianilaisen papin, lampaita. Kerran hän vei lauman autiomaan toiselle puolen ja tuli Jumalan vuoren Horebin juurelle. 2Siellä hänelle ilmestyi Herran enkeli tulenliekissä, joka nousi orjantappurapensaasta. Mooses huomasi, ettei tuli kuluttanut pensasta, vaikka se oli liekeissä. 3Silloin hän ajatteli: ”Menenpä katsomaan tuota ihmettä. Minkä vuoksi pensas ei pala poroksi?” 4Kun Herra näki hänen tulevan katsomaan, hän huusi pensaasta: ”Mooses, Mooses!” Mooses vastasi: ”Tässä olen.” 5Herra sanoi: ”Älä tule lähemmäksi! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä.” 6Herra sanoi vielä: ”Minä olen sinun isäsi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.” Silloin Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa. 7Herra sanoi: ”Minä olen nähnyt kansani ahdingon Egyptissä ja kuullut, miten israelilaiset valittavat sortajiensa kovuutta. Minä tiedän kyllä heidän hätänsä. 8Olen tullut vapauttamaan heidät egyptiläisten käsistä ja viemään heidät Egyptistä maahan, joka on hyvä ja avara ja tulvii maitoa ja hunajaa, maahan, jossa nyt asuvat kanaanilaiset, heettiläiset, amorilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset. 9Israelilaisten hätähuuto on nyt kantautunut minun korviini, ja olen nähnyt, kuinka kovasti egyptiläiset heitä sortavat. 10Mene siis, minä lähetän sinut faraon luo. Sinun on vietävä minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä.”

Taustaa

Mooseksen elämä oli täynnä erikoisia käänteitä. Jo vauvana hänen olisi pitänyt kuolla faraon mielettömän lapsivainon takia, mutta Jumala johti, että hänestä tulikin faraon perheen jäsen. Aikuisena hovin loistelias elämä ja korkea sivistys vaihtuivat hetkessä pakomatkalle. Se vei autiomaan hiljaisuuteen ja paimenen hommiin vuosikymmeniksi. 80-vuotiaana Mooses ajatteli jo ehkä asettuvansa leppoisten eläkepäivien viettoon, mutta aivan yllättäen hän saikin Jumalalta haastavan erityistehtävän: hänen tuli palata oman kansansa, israelilaisten luokse ja johtaa kansa vapauteen Egyptin orjuudesta.

Mooseksen elämä voi näyttää sarjalta hyviä ja huonoja sattumia, mutta nyt Jumala osoitti, että niillä kaikilla oli merkityksensä. Jumala tarvitsi oman kansansa johtajaksi hyvin monenlaista kokeneen israelilaisen miehen, jolla oli korkea koulutus sekä pitkä kokemus autiomaassa elämisestä. Jumalan johdatuksessa on aina tarkoitus, vaikka me emme sitä heti ymmärtäisi. Mikään ei ole sattumaa.

Jumala ilmestyi Moosekselle tämän omassa arkisessa ympäristössä. Sen puut ja pensaat olivat hänelle tuttuja, ja nuotioitakin hän oli varmasti usein joutunut tekemään; siksi hän ymmärsi palavan pensaan ihmeen. Puhutellessaan Moosesta nimeltä Jumala viittasi myös tämän sukutaustaan. Hän ei ollut unohtanut kauas joutunutta kansansa jäsentä. Hän oli se Jumala, jota Mooseksen oma suku oli palvellut. Hän kutsui Mooseksen takaisin kotiin, suureen tehtävään.

Keskustelukysymyksiä

  1. Millä tavalla Jumala aloitti keskustelun Mooseksen kanssa? Mitä se kertoo hänestä?
  2. Millaisin silmin katsot omaa menneisyyttäsi? Voitko nähdä siinä Jumalan johdatuksen?
  3. Millaisia lahjoja ja kokemuksia Jumala on sinulle antanut? Miten voisit palvella niillä muita ihmisiä?

Rukous

Rakas Jumala, kiitos, ettei mikään elämäni vaihe ole sinulle vieras eikä turha. Johdata ja valmista minua tahtosi mukaisiin tehtäviin. Ota lahjani ja kokemukseni käyttöösi. Aamen.