Luuk. 2:8–20

8Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. 9Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, 10mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. 11Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. 12Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” 13Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: 14 – Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. 15Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: ”Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti.” 16He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. 17Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. 18Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. 19Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä. 20Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.

Taustaa

Paimenia katsottiin usein vinoon, erityisesti uskonnollisesti. Heidän piti tehdä työtään joka päivä, jotta lammaslaumat saivat ruokaa, vettä ja turvaa, ja siksi paimenet eivät pystyneet pitämään sapattia, jolloin työnteko oli kielletty. Sapatin pyhittämisen laiminlyömistä pidettiin vakavana syntinä. Tuolloin myös yhteiskunta väheksyi paimenia: he eivät saaneet toimia todistajina oikeudessa.

Tieto Jeesuksen syntymästä saavutti siis ensimmäisenä sellaisen porukan, jota ei pidetty uskonnollisesti puhtaina eikä muutenkaan kunnon kansalaisina – siitäkään huolimatta, että Betlehemin seudun paimenet huolehtivat myös niistä lampaista, joita käytettiin uhrieläiminä läheisessä Jerusalemin temppelissä. Jumala valitsi ensitodistajansa toisin! Ne, jotka eivät saaneet todistaa maallisessa oikeudessa, saivat ensimmäisinä todistaa ainutkertaista maailmankaikkeuden tapahtumaa: Jumala syntyi ihmiseksi.

Paimenet eivät miettineet asemaansa, kun he saivat enkeliltä tiedon Messiaasta. Heillä ei ollut epäilyksen häivääkään siitä, oliko enkeleiden sanoma totta. Tätä ihmettä piti heti lähteä katsomaan! He saivat kertoa Jumalan sanoja ensin Marialle ja Joosefille, ja sen jälkeen todistaa niiden paikkaansa pitävyydestä myös muille betlehemiläisille. Paimenet olivat siis ensimmäisiä kristillisiä lähetystyöntekijöitä.

Keskustelukysymyksiä

  1. Millä tavalla paimenten itsetunto muuttui näiden tapahtumien aikana?
  2. Mikä oli paimenten ylistyksen syy?
  3. Millä tavalla sinä voit lähteä katsomaan Jeesusta – ja kertomaan näkemästäsi muillekin?

Rukous

Rakas Jumala, kiitos, että lähetit Jeesuksen maailmaan pelastamaan ihmisiä kaikista kansoista ja yhteiskuntaluokista. Anna meillekin intoa kertoa siitä, mitä olemme kuulleet ja nähneet. Aamen.