Ma 6.7.2026

Joh. 10:22-30

22Oli talvi, ja Jerusalemissa vietettiin temppelin vihkimisen vuosijuhlaa. 23Kun Jeesus käveli temppelialueella Salomon pylväikössä, 24juutalaiset piirittivät hänet ja tiukkasivat: ”Kuinka kauan sinä kiusaat meitä? Jos olet Messias, sano se suoraan.” 25Jeesus vastasi: ”Minähän olen sanonut sen teille, mutta te ette usko. Teot, jotka minä teen Isäni nimissä, todistavat minusta. 26Te ette kuitenkaan usko, koska ette ole minun lampaitani. 27Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. 28Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät koskaan joudu hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta. 29Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kuin kukaan muu, eikä kukaan voi riistää heitä Isäni kädestä. 30Minä ja Isä olemme yhtä.”

Uskon asia

Ihmiset ovat nykypäivänä hyvin riippuvaisia tieteestä. Moni ajattelee, että mitä tiede ei pysty todistamaan, sitä ei ole. Mutta usein tiedemieskin joutuu nostamaan kädet ylös, sillä ihan kaikkea ei voida tieteenkään avulla todistaa. Joku ajattelee, että siitä mihin tiede lopettaa, Jumala jatkaa.

Juutalaiset olivat nähneet Jeesuksen ihmetekoja, mutta silti he valitsivat epäuskon, eivätkä siksi olleet Jeesuksen lampaita. Voiko tämä tarkoittaa. että he etsivät vastausta niin epätoivoisesti, etteivät nähneet, että vastaus on heidän edessään? Ihminen voi tulla sokeaksi asioille, jotka ovat liian lähellä. Jeesus sanoi, että kukaan ei voi riistää häneltä hänen isänsä antamia lampaita. Tämä on rohkaisevaa kuulla pimeinä aikoina. Kun olemme kerran löytäneet Jeesuksen, Jumala ei päästä meitä katoamaan, vaikka emme aina näkisi tai ymmärtäisi.