Ma 17.8.2026

1. Tess. 3:1-8

1Niinpä, kun emme enää kestäneet kauempaa, päätimme itse jäädä Ateenaan 2ja lähetimme teidän luoksenne veljemme Timoteuksen, Jumalan työtoverin Kristuksen evankeliumin julistajana. Hänen tuli vahvistaa teitä ja rohkaista uskoanne, 3jottei kukaan horjuisi, vaikka teitä näin ahdistetaan. Sehän on meidän osamme, niin kuin itse tiedätte. 4Jo ollessamme teidän luonanne sanoimme, että me joudumme kärsimään vainoa. Ja juuri niin on käynyt, kuten tiedätte. 5Siksi en enää kestänyt kauempaa vaan lähetin Timoteuksen ottamaan selkoa teidän uskostanne. Pelkäsin näet, että kiusaaja on onnistunut aikeissaan ja vaivannäkömme menee hukkaan. 6Nyt Timoteus on palannut teidän luotanne tänne ja tuonut meille hyviä uutisia teidän uskostanne ja rakkaudestanne. Hän kertoi, että te muistelette meitä aina iloiten ja kaipaatte meitä yhtä paljon kuin me teitä. 7Näin te olette, veljet, omalla uskollanne valaneet meihin rohkeutta kaiken hädän ja ahdingon keskellä. 8Nyt voimme taas elää, jos te kerran pysytte lujasti Herran yhteydessä.

Tukea tarvitaan

Paavali oli perustanut Tessalonikan seurakunnan, mutta kristittyjen vainojen takia hän ei ollut päässyt itse käymään siellä pitkään aikaan. Hän kuitenkin rukoili, että tessalonikalaisten usko säilyisi. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että meidänkin kannattaa rukoilla uskovien ystäviemme puolesta. Uskossa pysyminen on taistelua, ja siinä tarvitaan muiden tukea: rukousta ja yhdessäoloa.

Uskoa ja sen säilymistä voi kuvata tuolilla, jossa on neljä jalkaa. Jokainen jalka kuvaa uskon hoitamista. Yksi tuolin jaloista on uskovien yhteys. Jos jalka katkeaa, tuoli alkaa horjua.