Pe 23.10.2026

Sananl. 3:27-35

27Älä kiellä apuasi, jos toinen on avun tarpeessa ja sinä pystyt tekemään hänelle hyvää. 28Älä sano lähimmäisellesi: ”Mene nyt ja tule toiste, huomenna minä annan!” – kun sinulla kuitenkin on mitä antaa. 29Älä puno juonia naapuriasi vastaan, joka pitää sinua ystävänään. 30Älä ryhdy käräjöimään, jos toinen ei ole tehnyt sinulle pahaa. 31Älä kadehdi väkivallantekijää, älä mieli niille teille, joita hän kulkee. 32Väärämielistä Herra kammoksuu, mutta oikeamielisen hän ottaa suojaansa. 33Jumalattoman kodissa on Herran kirous, mutta oikeamielisten asuinsijan hän siunaa. 34Säälimätöntä ei Herra sääli, mutta nöyrille hän antaa armonsa. 35Viisaalle karttuu kunniaa, houkka kantaa häpeäänsä.

Kateus kuluttaa, tyytyväisyys kaunistaa

Viisautta on hyvän tekeminen lähimmäiselleen. On tavattoman helppoa kulkea apua tarvitsevan ohi. Aina löytyy suuri määrä hyviä syitä, miksi en juuri nyt voi auttaa. Toisaalta, en voi eikä minun tarvitsekaan auttaa jokaista kohdalle tulevaa. Pikemmin olisi kysyttävä mielessään, kuka olisi juuri minun auttamiseni oikea kohde.

Kateus on myös kavala ansa. Aina jollakulla on asiat paremmin kuin minulla. Jos ryhdyn näitä miettimään, en saa yön enkä päivän rauhaa. Jos sen sijaan mietin, mikä minulla on hyvin ja kiitän Jumalaa siitä, tulen paljon tyytyväisemmäksi. Ei minulla tarvitse olla kaikkea sitä, mitä muilla on. Hekin saattavat kadehtia minua toisissa asioissa.

Nöyryys on hyvä elämänasenne, vaikka kukaan ei voi tehdä itseään nöyräksi. Sen sijaan ylpeilemistä voi välttää. Nöyryys ei tarkoita nöyristelyä eikä huonoa itsetuntoa. Voin olla rohkeasti iloinen kaikesta siitä, mitä Jumala on minulle antanut.