Ti 3.3.2026

2. Moos. 13:17-22

17Kun farao oli päästänyt kansan lähtemään, Jumala ei johtanutkaan israelilaisia filistealaisten maan kautta kulkevaa tietä, joka olisi ollut lyhin, sillä hän ajatteli, että kansa huomatessaan joutuvansa taisteluun alkaisi katua ja palaisi Egyptiin. 18Niin Jumala vei kansan pitemmälle, autiomaan kautta kulkevalle tielle, kohti Kaislamerta. Israelilaiset lähtivät matkaan taistelun varalta ryhmittyneinä. 19Mooses otti mukaansa Joosefin luut, sillä Joosef oli vannottanut israelilaisia sanoen: ”Kun Jumala aikanaan johtaa teidät pois täältä, niin viekää minun luuni mukananne.” 20Lähdettyään liikkeelle Sukkotista israelilaiset leiriytyivät Etamiin, autiomaan laitaan. 21Herra kulki päiväsaikaan pilvipatsaassa heidän edellään näyttäen heille tietä ja yöllä tulipatsaassa valaisten heidän tietään, niin että he saattoivat kulkea sekä päivällä että yöllä. 22Pilvipatsas oli jatkuvasti kansan edellä päivällä ja tulipatsas yöllä.

Luutkin mukaan

Suorin tie ei aina ole paras tie. Jumala tietää, mikä on se reitti, jonka kautta päästään perille. Hän ei johdattanut israelilaisia lyhintä tietä. Sen varrella olisi ollut egyptiläisiä vartioasemia. Rajan ylityksen jälkeen vastassa olisivat olleet filistealaiset. Jumala näki, että taistelu pelästyttäisi kansan ja saisi sen lähtemään takaisin Egyptiin. Sen tähden hän johdatti kansan autiomaan kautta kulkevalle tielle.

Lähtiessään Egyptistä Mooses otti mukaan arkun, joka sisälsi Joosefin luut. Yli neljäsataa vuotta aikaisemmin Joosef oli pyytänyt, että kun Jumala vie israelilaiset pois Egyptistä, he ottaisivat hänen luunsa mukaan. Heprealaiskirjeessä todetaan, että Joosefin pyyntö osoitti hänen uskoneen Jumalan toteuttavan lupauksensa ja vievän israelilaiset luvattuun maahan (Hepr.11:22). Jos israelilaisten keskuudessa ei olisi säilynyt tietoa siitä, kenen arkku oli kyseessä ja että se piti viedä luvattuun maahan, kun lähdetään, tuskin Mooses olisi tiennyt toimia näin. Arkku oli varmaan ollut Egyptissä ja oli myös erämaavaelluksella hyvä muistutus Joosefin luottamuksesta Jumalaan.