Ti 14.7.2026

Luuk. 13:10-17

10Jeesus oli sapattina eräässä synagogassa opettamassa. 11Siellä oli nainen, jota kahdeksantoista vuotta oli vaivannut sairauden henki. Hänen selkänsä oli pahasti köyryssä, eikä hän kyennyt suoristamaan itseään. 12Nähdessään hänet Jeesus kutsui hänet luokseen ja sanoi: ”Nainen, olet päässyt vaivastasi.” 13Hän pani kätensä naisen päälle, ja heti tämä oikaisi selkänsä ja ylisti Jumalaa. 14Kun synagogan esimies näki, että Jeesus paransi sairaan sapattina, hän suutuksissaan sanoi paikalla oleville: ”Viikossa on kuusi päivää työtä varten, tulkaa silloin parannettaviksi älkääkä sapattina.” 15Herra vastasi: ”Te tekopyhät! Jokainen teistä kyllä päästää sapattina härkänsä tai aasinsa kytkyestä ja vie sen juomaan. 16Tätä Abrahamin tytärtä on Saatana pitänyt siteissään jo kahdeksantoista vuotta. Eikö häntä olisi saanut päästää vapaaksi sapatinpäivänä?” 17Jeesuksen vastauksen kuullessaan kaikki hänen vastustajansa olivat häpeissään, mutta kansa iloitsi kaikista ihmeteltävistä teoista, joita hän teki.

Naisen kunnianpalautus

Kyyryssä kulkeva nainen on kuin kuva kaikista lukemattomista historian aikana alas painetuista naisista. Kyyryssä oleva olemus viestittää, että koko elämänpotentiaali on vaimennettu. Oma ääni ei pääse kuuluviin. Naisten vapausliike on feminismin lipun alla pyrkinyt nostamaan naisten pään pystyyn. Silti mikään liike tai poliittinen aate ei voi parantaa ihmistä samalla tavalla kuin Jeesus. Hän antaa paitsi terveyden, myös palauttaa naisen itsetunnon ja sen myötä aseman omassa yhteisössä.

Jeesus kutsuu naista Abrahamin tyttäreksi. Se on kunnianimi. Tämä parannettu, pystyssä päin kulkeva nainen ei siis vapaudu naiseudestaan, vaan Jeesuksen armosta hänen naiseutensa puhkeaa kauniiseen kukkaan. Saman Jeesus voi tehdä kaikille maailman sorretuille ja kärsiville tytöille ja naisille.