Su 26.7.2026

Luuk. 16:19-31

19”Oli rikas mies. Hänen vaatteensa olivat purppuraa ja hienointa pellavaa, ja päivästä päivään hänen elämänsä oli pelkkää ylellisyyttä ja juhlaa. 20Mutta hänen porttinsa pielessä virui köyhä Lasarus, täynnä paiseita. 21Köyhä olisi nälkäänsä halunnut syödä niitä ruokapaloja, joita rikkaan pöydältä putoili. Koiratkin tulivat siihen ja nuolivat hänen paiseitaan. 22”Sitten köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Abrahamin huomaan. Rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin. 23Kun hän tuonelan tuskissa kohotti katseensa, hän näki kaukana Abrahamin ja Lasaruksen hänen rintaansa vasten. 24Silloin hän huusi: ’Isä Abraham, armahda minua! Lähetä Lasarus tänne, että hän kastaisi sormenpäänsä veteen ja vilvoittaisi kieltäni. Näissä liekeissä on kauhea olla.’ 25Mutta Abraham sanoi: ’Muista, poikani, että sinä sait eläessäsi hyvän osan, Lasarus huonon. Nyt hän saa täällä vaivoihinsa lohdun, mutta sinä saat kärsiä tuskaa. 26Sitä paitsi meidän välillämme on syvä, ylipääsemätön kuilu, niin ettei täältä kukaan voi tulla teidän luoksenne, vaikka tahtoisikin, eikä sieltä pääse kukaan kuilun yli meidän puolellemme.’ 27Rikas mies sanoi: ’Isä, minä pyydän, lähetä hänet sitten vanhempieni taloon. 28Minulla on viisi veljeä – hänen pitäisi varoittaa heitä, etteivät hekin joutuisi tähän kärsimyksen paikkaan.’ 29Abraham vastasi: ’Heillä on Mooses ja profeetat. Kuulkoot heitä.’ 30’Ei, isä Abraham’, mies sanoi, ’mutta jos joku kuolleiden joukosta menisi heidän luokseen, he kääntyisivät.’ 31Mutta Abraham sanoi: ’Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, ei heitä saada uskomaan, vaikka joku nousisi kuolleista.’”

Nimeltä mainittu

Kertomuksen mies ei tahtonut käyttää ”väärää mammonaa” oikein, vaikka sen lähin käyttökohde oli aivan portinpielessä. Pelkkä raha ei ehkä olisi kohentanut Lasarus-paran taloutta, mutta tepsivä, joskin kallis lääke hänen paiseisiinsa olisi voitu hankkia. Kehitysmaissa sairastetaan nytkin tauteja, joihin on lääke, mutta tuo lääke on köyhälle liian kallis.

Yleensä rikkaat, ylhäiset ja julkkikset tunnetaan nimeltä, köyhiä ei. Tässä on päinvastoin: Köyhä tunnetaan nimeltä, rikasta ei. Köyhän elämä on yhtä arvokas kuin rikkaankin. Kuolema ei hävitä ihmisen minä-tajuntaa. Rikas mies ja Lasarus tunsivat toisensa kuoleman tuolla puolen, eikä edes Abrahamia tarvinnut heille erikseen esitellä.

Syntymämme ja kuolemamme välillä olemme tiedostavia, tuntevia ja tahtovia olentoja, valintoja tekeviä. Tämä maallinen elämä on arvokas. Tässä elämässä teemme myös kaikki syntimme. Tässä elämässä on tehtävä myös parannus.