Pe 11.9.2026

Joh. 12:20-26

20Niiden joukossa, jotka olivat tulleet juhlille rukoilemaan Jumalaa, oli myös muutamia kreikkalaisia. 21Nämä tulivat Filippuksen luo – sen, joka oli Galilean Betsaidasta – ja sanoivat: ”Me haluaisimme tavata Jeesuksen.” 22Filippus meni puhumaan asiasta Andreakselle, ja sitten he molemmat menivät Jeesuksen puheille. 23Jeesus sanoi heille: ”Hetki on tullut: Ihmisen Poika kirkastetaan. 24Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon. 25Joka rakastaa elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka tässä maailmassa panee alttiiksi elämänsä, saa osakseen ikuisen elämän. 26Jos joku tahtoo olla minun palvelijani, seuratkoon minua. Missä minä olen, siellä on oleva myös palvelijani, ja Isä kunnioittaa sitä, joka palvelee minua.

Uskallatko luopua?

Jeesus esittää vertauksen, joka ei ensisilmäyksellä täysin avaudu, varsinkaan jos maanviljely ei satu olemaan itselle tuttu aihe. Mitä tarkoittaa vehnänjyvän kuoleminen ja miksi pitää vihata elämäänsä tässä maailmassa?

Vehnänjyvän avulla Jeesus kertoo yksinkertaisella tavalla, ettei todellista hedelmää voida tuottaa ilman kuolemaa. Vasta Jeesuksen kuolema antaisi ihmisille todellisen syyn opetella tuntemaan häntä ja päästä hänen yhteyteensä. Yhteys kuoleman voittaneeseen Jeesukseen tuo ihmiselle ikuisen ilon.

Vertauksen kautta Jeesus kertoi myös, että asiat, joita olet luonnostasi oppinut pitämään tärkeinä ja kannatettavina, eivät ehkä todellisuudessa aina olekaan sitä. On tärkeää kuunnella ja etsiä Jumalan tahtoa. Silloin voimme saada rohkeutta luopua asioista, jotka ovat esteenä jumalasuhteelle tai vahingoittavat sitä.