Ke 12.8.2026

Dan. 6:11-19

11Kun Daniel sai tietää, että tällainen määräys oli annettu, hän meni taloonsa. Sen kattohuoneen ikkunat olivat Jerusalemiin päin, ja kolme kertaa päivässä Daniel polvistui siellä ja rukoili ja kiitti Jumalaansa, niin kuin hänellä ennenkin oli ollut tapana. 12Kun nuo miehet riensivät yhdessä paikalle, he tapasivat Danielin hartaasti rukoilemassa Jumalaansa. 13Silloin he menivät kuninkaan luo ja sanoivat hänelle: ”Kuningas! Sinähän olet antanut kirjallisen määräyksen, että jos joku kolmenkymmenen päivän aikana rukoilee jotakin keneltä tahansa jumalalta tai ihmiseltä paitsi sinulta, kuningas, hänet heitettäköön leijonien luolaan.” Kuningas vastasi: ”Se määräys on peruuttamaton, niin sanoo Meedian ja Persian laki.” 14Silloin he sanoivat kuninkaalleen: ”Daniel, joka on Juudan pakkosiirtolaisia, ei ole välittänyt sinusta, kuningas, eikä antamastasi kirjallisesta määräyksestä, vaan kolme kertaa päivässä hän rukoilee rukouksensa.” 15Kun kuningas kuuli tämän, hän tuli murheelliseksi ja alkoi miettiä, kuinka voisi pelastaa Danielin. Auringonlaskuun saakka hän etsi keinoa säästääkseen hänet rangaistukselta. 16Mutta miehet riensivät jälleen yhdessä kuninkaan luo ja sanoivat hänelle: ”Muista, kuningas, että Meedian ja Persian lain mukaan ei mitään kuninkaan antamaa määräystä tai asetusta saa muuttaa!” 17Silloin kuningas käski noutaa Danielin ja heittää hänet leijonien luolaan. Kuningas sanoi Danielille: ”Sinun jumalasi, jota sinä alati palvelet, pelastakoon sinut!” 18Luolan suulle tuotiin kivi, ja kuningas sulki sen sinetillään ja ylimystensä sineteillä, ettei mikään voisi muuttaa Danielin kohtaloa. 19Sen jälkeen kuningas meni palatsiinsa. Hän vietti yönsä paastoten eikä huolinut luokseen naista, ja uni pakeni hänen silmistään.

Järkähtämätön luottamus

Hallitsijan vaatima kunnioitus ja palvonta on samankaltaista kuin edellistenkin valtaapitävien aikana, mutta tällä hallitsijalla, Kyyroksella, on kuitenkin herkkä omatunto. Hän ei haluaisi tehdä Danielille pahaa, vaikka tämä ei noudatakaan kaikkia käskyjä. Daniel ei järjestä mitään mielenosoitusta hallitsijaa vastaan, mutta ei myöskään tingi vähääkään omasta uskostaan. Niinpä hän joutuu leijonien luolaan kuten hänen ystävänsä aiemmin tuliseen uuniin.

Monissa asioissa voimme tehdä kompromisseja, mutta uskoa Jeesukseen ei pidä kieltää. Jos se vie meidät johonkin ”leijonien luolaan”, sielläkin Jumala on kanssamme. Uskonsa puolustaminen eri tilanteissa vahvistaa sitä. Danielkin oli ”harjoitellut” vainon kestämistä jo monta kertaa, ja se oli lujittanut hänen luottamustaan Jumalaan. Elämä on kaikista olosuhteista huolimatta onnellista silloin, kun sitä hallitsee luottamus-koska se palkitaan.