La 15.8.2026

1. Tess. 2:1-12

1Tiedättehän itsekin, veljet, ettei käyntimme teidän luonanne ollut turha. 2Vaikka meitä oli Filippissä loukattu ja pahoinpidelty, niin kuin tiedätte, Jumala antoi meille rohkeuden julistaa teille sanomaansa ankaran vastustuksen keskelläkin. 3Meidän saarnamme ei ole peräisin harha-ajatuksista, ei epäpuhtaasta mielestä eikä vilpillisistä aikeista. 4Koska Jumala on katsonut meidät kelvollisiksi julistamaan evankeliumia, me emme puhuessamme pyri olemaan mieliksi ihmisille vaan Jumalalle, joka tutkii sydämemme. 5Emme ole koskaan puhuneet mielistelevin sanoin, sen te tiedätte; emme ole salaa ajaneet omia etujamme, siitä Jumala on todistajamme. 6Emme ole yrittäneet saada kunniaa ihmisiltä, emme teiltä emmekä muilta, 7vaikka Kristuksen apostoleina olisimme voineet vaatia itsellemme arvonantoa. Ollessamme teidän luonanne olimme lempeitä kuin lapsiaan hoivaava äiti. 8Rakastimme teitä niin hellästi, että olimme valmiit antamaan teille Jumalan evankeliumin lisäksi oman itsemmekin; niin rakkaiksi te olitte meille tulleet. 9Muistattehan, veljet, miten me uurastimme ja näimme vaivaa. Kun julistimme teille Jumalan evankeliumia, teimme samalla yötä päivää ansiotyötä, jotta emme olisi olleet teidän vaivoinanne. 10Te voitte todistaa, ja itse Jumala, että käytöksemme teitä uskovia kohtaan oli puhdasta, oikeudenmukaista ja moitteetonta. 11Niin kuin tiedätte, me kehotimme ja rohkaisimme teitä jokaista kuin isä lapsiaan 12ja vetosimme teihin, että eläisitte Jumalalle kelpaavaa elämää, sillä hän kutsuu teitä valtakuntaansa ja kirkkauteensa.

Rehellistä ja läpinäkyvää

Oletko koskaan epäillyt, että kristinusko olisikin taitava huijaus? Joskus niin on väitetty. Tuo väite tuskin perustuu muuhun kuin tietämättömyyteen. Uskontobisnes keksitään hyötymistarkoituksessa ja hyötyäkseen siitä keksijän olisi tullut kehitellä uskottavampi tarina kuin jonkun syntymä neitsyestä ja kuolleesta nouseminen.

Apostolit uskoivat asiaansa ja sen todellisuuspohjaan, ja julistivat. Mikä olikaan saavutettu hyöty eli palkinto? Apostolien tekojen useimmissa luvuissa apostolit olivat joko matkalla putkaan tai putkasta pois, saaden tuon tuostakin selkäänsä. Lopulta Johannesta lukuun ottamatta he kokevat väkivaltaisen kuoleman marttyyreina. Huijari ei tasan taatusti sellaista palkintoa halua. Apostolit olivat tosissaan. Yhtä tosissaan kuin Paavali tässä luvussaan. Miksi emme uskoisi?