Pe 14.8.2026

1. Tess. 1:1-10

1Paavali, Silvanus ja Timoteus tervehtivät Tessalonikan seurakuntaa, joka elää Isän Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen yhteydessä. Armo ja rauha teille.

2Me kiitämme aina Jumalaa teistä kaikista, kun muistamme teitä rukouksissamme. 3Jumalamme ja Isämme edessä me lakkaamatta muistelemme sitä, kuinka usko on saanut teidät toimimaan ja rakkaus näkemään vaivaa ja kuinka kärsivällisesti te panette toivonne Herraamme Jeesukseen. 4Mehän tiedämme, te Jumalalle rakkaat veljet, että hän on teidät valinnut, 5sillä evankeliumi ei tullut teidän luoksenne vain sanoina vaan myös Pyhän Hengen voimana, kun me täynnä varmuutta sitä julistimme. Tiedättehän itsekin, miten me toimimme teidän luonanne, teidän parhaaksenne. 6Te puolestanne seurasitte meidän esimerkkiämme, niin, itse Herran esimerkkiä, ja ankaran ahdingon keskellä otitte sanan vastaan täynnä riemua, jonka Pyhä Henki antoi. 7Näin teistä tuli esikuva kaikille Makedonian ja Akhaian uskoville. 8Teidän keskuudestanne on Herran sana kaikunut Makedoniaan ja Akhaiaan, onpa uskonne Jumalaan tullut tunnetuksi kaikkialla muuallakin. Meidän ei tarvitse siitä puhua, 9sillä kaikki kertovat, mihin meidän käyntimme teidän luonanne johti: te hylkäsitte väärät jumalat ja käännyitte palvelemaan elävää, todellista Jumalaa 10ja odottamaan taivaasta hänen Poikaansa, jonka hän herätti kuolleista, Jeesusta, joka pelastaa meidät tulevalta vihalta.

Evankeliumin sana ja voima

Kristinuskon alkuperäinen nimi on evankeliumi, suomeksi hyvä sanoma. Se ei ole hyvää sanomaa siitä, mitä sinun ja minun pitää tehdä pelastuaksemme, vaan siitä, mitä Jeesus on tehnyt puolestamme. Sitä Paavali tiimeineen oli julistamassa Tessalonikassa.

Sanassa on voima. Ihmeitä oli tapahtunut. Pyhä Henki oli kirkastanut Jeesuksen eläväksi Vapahtajaksi, joka on valmistanut tien Isän luo. Yksi, kolmiyhteinen Jumala oli osoittautunut ainoaksi tosi Jumalaksi. Seurakunnassa oli herännyt usko, toivo ja rakkaus.

Paavalin ilo heijastuu tästä luvusta. Jae 10 mainitsee Jeesuksen kuolleista nousemisen ja paluun kirkkaudessa. Molemmat ovat kristinuskon alkuperäistä, kovaa ydintä, ei siihen jälkikäteen päälle liimattua ainesta.