Pe 30.10.2026

2. Kun. 5:1-17

1Syyrian kuninkaan sotapäällikkö Naaman oli arvossa pidetty mies ja kuninkaansa suosiossa, sillä Herra oli käyttänyt häntä aseenaan pelastaessaan Syyrian sen vihollisilta. Naaman oli mahtava soturi mutta sairasti spitaalia. 2Kun syyrialaiset kerran olivat Israelissa ryöstöretkellä, he toivat sieltä mukanaan pienen tytön, joka sitten joutui Naamanin vaimon palvelijaksi. 3Tyttö sanoi emännälleen: ”Kunpa herrani pääsisi käymään sen profeetan luona, joka on Samariassa! Se mies parantaisi hänet spitaalista.” 4Naaman meni kuninkaansa puheille ja kertoi, mitä israelilaistyttö oli sanonut. 5Syyrian kuningas sanoi: ”Mene vain sinne, minä lähetän kirjeen Israelin kuninkaalle.” Niin Naaman lähti ja otti mukaansa kymmenen talenttia hopeaa ja kuusituhatta sekeliä kultaa sekä kymmenen juhlapukua. 6Naaman vei Israelin kuninkaalle kirjeen, jossa sanottiin: ”Tämän kirjeen tuo sinulle palvelijani Naaman. Olen lähettänyt hänet luoksesi, jotta parantaisit hänet spitaalista.” 7Luettuaan kirjeen Israelin kuningas repäisi vaatteensa ja sanoi: ”Olenko minä muka Jumala, jolla on elämä ja kuolema vallassaan, kun hän lähettää spitaalisen minun parannettavakseni! Hän selvästikin vain hankkii riitaa kanssani!” 8Kun Jumalan mies Elisa kuuli, että Israelin kuningas oli repäissyt vaatteensa, hän lähetti sanomaan kuninkaalle: ”Miksi repäisit vaatteesi? Lähetä tuo mies minun luokseni, niin hän tulee tietämään, että Israelissa on profeetta.” 9Naaman tuli hevosineen ja vaunuineen ja pysähtyi Elisan talon oven eteen. 10Elisa lähetti hänen luokseen sananviejän ja käski sanoa: ”Mene Jordanille ja peseydy siellä seitsemästi. Silloin ihosi palaa entiselleen, ja olet taas puhdas ja terve.” 11Mutta Naaman vihastui ja lähti pois. Hän sanoi: ”Minä luulin hänen sentään tulevan ulos luokseni ja rukoilevan Herraa, omaa jumalaansa. Minä luulin, että hän liikuttaa kättään sairaan paikan päällä ja sillä tavoin ottaa pois spitaalini. 12Eivätkö Damaskoksen joet Abana ja Parpar ole kaikkia Israelin vesiä paremmat! Yhtä hyvin minä voin peseytyä ja puhdistua niissä!” Hän kääntyi vihoissaan takaisin ja lähti pois. 13Mutta hänen palvelijansa alkoivat taivutella häntä ja sanoivat: ”Herramme! Jos profeetta olisi määrännyt sinulle jonkin vaikean tehtävän, etkö olisi täyttänyt sitä? Saati sitten, kun hän sanoo, että sinun on puhdistuaksesi vain peseydyttävä!” 14Niin hän meni Jordanille ja kastautui joessa seitsemän kertaa, niin kuin Jumalan mies oli määrännyt. Silloin hänen ihonsa tuli lapsen ihon kaltaiseksi, ja hän oli taas puhdas. 15Naaman palasi saattueineen Jumalan miehen luo. Hän astui Elisan eteen ja sanoi: ”Nyt minä tiedän, ettei Jumalaa ole missään muualla kuin Israelissa. Otathan siis kiitoslahjan palvelijaltasi.” 16Mutta Elisa sanoi: ”Niin totta kuin Herra elää, hän, jota palvelen, minä en lahjaasi ota.” Naaman koetti taivuttaa hänet ottamaan lahjan vastaan, mutta hän kieltäytyi. 17Naaman sanoi silloin: ”Vaikket lahjaan suostukaan, niin sallithan, että otan mukaani Israelin multaa sen verran kuin muulipari kantaa. Enää en uhraa alttarilla polttouhria enkä teurasuhria muille jumalille kuin Herralle.

Pienen tytön viisas neuvo

Eikö tunnu ihmeelliseltä, että pieni tilkka vettä puhdistaa sairaudesta ja kuolemasta? Myös kasteveden ihme on samankaltainen, mutta vielä suurempi: kasteessa ihminen siirtyy kuolemasta elämään, pimeydestä valoon, ja tulee Jumalan lapseksi. Tämä ihme omistetaan uskon kautta.

Myös syyrialaisen Naamanin oli vaikea uskoa, että pelkkä Jordanissa kastautuminen saisi hänet paranemaan vaikeasta sairaudesta. Eikä pelkkä Jordanin vesi saanutkaan paranemista aikaan, vaan tuohon veteen liitetty Jumalan lupaus, jonka Elisa välitti. Samalla tavalla kasteessa ja ehtoollisessa on kyse siitä, että näkyvään aineeseen liittyy Jumalan oma lupaus. Uuden testamentin aikaan Jordan-joella toimi Johannes Kastaja, joka kasteessa lupasi katuville syntien anteeksiannon. Johannes Kastaja toimi viimeisenä profeettana ennen Jeesusta. Jeesus sanoikin Johanneksesta, että hän oli se uusi Elia, jota kansa odotti.